Donald Trump näyttää luettelon tulleista Valkoisessa talossa huhtikuussa 2025 pitämässään puheessa

Kiina vastaa Trumpin tulleihin – korkean panoksen peli

2025-04-06

Yhdysvaltain uudet tullit Kiinaa ja useita muita maita vastaan ​​ovat käynnistäneet ketjureaktion globaalissa kauppajärjestelmässä. Presidentti Donald Trump on asettanut raskaat tullit väittäen, että Yhdysvaltoja on suojeltava "epäreilulta kauppaehdolta". Mutta Kiinan vastaus tuli nopeasti – ja selkeästi. Samaan aikaan useat muut maat, kuten Thaimaa, pyrkivät suojelemaan etujaan.

Yhdysvaltain kauppa Kiinan kanssa numeroina:

Kiina vastaa voimakkain vastatoimiin

Nyt Kiina vastaa 34 prosentin lisätulleilla kaikkeen Yhdysvalloista tulevaan tuontiin. Lisäksi kriittisille maametalleille asetetaan vientirajoituksia ja useat amerikkalaiset yritykset on asetettu "epäluotettavien yksiköiden" listalle. Kiina myös keskeytti joidenkin Yhdysvaltojen maataloustuotteiden tuonnin, mikä vaikutti suoraan Yhdysvaltain maataloussektoriin.

Kiinan viranomaiset pitivät Trumpin toimenpidettä "yksipuolisena taloudellisena kiusaamisena" ja sen rikkomisena Maailman kauppajärjestöstä (WTO) säännöt. WTO perustettiin nimenomaan kansainvälisten kauppakiistojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi sekä kaupan esteiden vähentämiseksi. Järjestöllä on historiallisesti ollut keskeinen rooli toimivan globaalin kauppajärjestelmän luomisessa ja jäsenvaltioiden välisten konfliktien kärjistymisen estämisessä.

Maailmankartta WTO:n jäsenmailla (vihreä), EU:n jäsenmailla (sininen) ja tarkkailijoilla (keltainen).
Kartta näyttää WTO:n maailmanlaajuisen läsnäolon. Vihreä merkitsee täysivaltaisia ​​jäsenmaita, sininen EU-maita, jotka ovat edustettuina sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti EU:n kautta, ja keltainen tarkkailijamaita. Yhdessä ne muodostavat yli 98 prosenttia maailmankaupasta.

TikTok-sopimuksesta tuli myös selkeä esimerkki poliittisesta pelistä: pian sen jälkeen, kun Trump esitteli uudet tariffit, Peking ilmoitti, ettei se hyväksy TikTokin myyntiä amerikkalaisille toimijoille, mikä käytännössä pysäyttää kaupan.

Historiallisia yhtäläisyyksiä

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kiina ja Yhdysvallat ovat ristiriidassa kauppakysymyksissä. Trumpin viimeisellä presidenttikaudella 2017-2021 molemmilta osapuolilta otettiin käyttöön joukko tulleja. Konflikti huipentui vuosina 2018–2019 satojen miljardien dollarien tulleihin molempiin suuntiin. Tulitauko syntyi vasta vuonna 2020 osittaisen kauppasopimuksen kautta, mutta monet tullit säilyivät.

Thaimaa ja muut Kaakkois-Aasian maat hakevat vuoropuhelua

Useat Yhdysvaltojen uusista tulleista eivät koske vain Kiinaa vaan myös Aasian liittolaisia ​​ja kauppakumppaneita. Vietnam, Thaimaa, Indonesia ja Filippiinit ovat kaikki nähneet tavaroilleen 32-49 prosentin tullit.

Vietnam on pyytänyt kiireellisiä neuvotteluja Washingtonin kanssa ja Thaimaa, pääministeri Paetongtarn Shinawatran johdolla, valmistelee valtuuskuntia neuvottelemaan vähennyksestä. He harkitsevat tuonnin lisäämistä Yhdysvalloista ja omien tullien alentamista vähentääkseen painetta.

Maat valitsevat erilaisia ​​polkuja – dialogista myönnytyksiin

Useat maat ovat valinneet erilaisia ​​strategioita käsitelläkseen Trumpin tulleja – toiset pyrkivät aktiiviseen vuoropuheluun ja diplomatiaan, toiset tarjoavat yksipuolisia myönnytyksiä tullakseen vapautukseen tulleista.

Maat, jotka valitsivat diplomatian tai odottavan asenteen:

  • Indonesia: Ovat virallisesti ilmoittaneet, että he eivät ota käyttöön vastatulleja, vaan keskittyvät diplomatiaan ja neuvotteluihin.
  • Filippiinit: Ei ole ilmoittanut mistään vastatoimista huolimatta siitä, että maa on merkittävä elektroniikan ja puolijohteiden viejä. Sen sijaan korostetaan alueellisen yhteistyön ja vuoropuhelun tarvetta.
  • Malesia: On selkeästi ilmoittanut, ettei kostotulleja ole suunniteltu ilman neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa.
  • Intia: On toistaiseksi pitänyt matalaa profiilia ja odottaa suurempien toimijoiden siirtoja, erityisesti EU:sta.

Maat, jotka tarjoavat myönnytyksiä tariffien välttämiseksi:

  • Vietnam: Jo ennen Trumpin huhtikuun ilmoitusta Hanoi alensi joidenkin tuontitavaroiden tulleja ja lupasi lisätä tuontia Yhdysvalloista, mukaan lukien lentokoneet ja maataloustuotteet.
  • Thaimaa: Aikoo lisätä tuontia Yhdysvalloista ja alentaa omia tullejaan valituille yhdysvaltalaisille tuotteille. Neuvotteluja käydään naudanlihan ja alkoholin tuontitullien poistamisesta sekä maissin, soijan, maakaasun ja kemikaalien ostojen lisäämisestä.
  • Taiwan: On ilmoittanut, ettei se aio vastata millään vastapakotteella. Sen sijaan presidentti Lai Ching-te ilmoitti, että maa poistaa omat kaupanesteensä Yhdysvaltoja vastaan ​​ja rohkaisee kotimaisia ​​yrityksiä investoimaan Yhdysvaltain markkinoille.

EU:n tasapainotoimi

EU pyrkii yhdistämään neuvottelut ja sopimisen vastatoimiin valmistautumiseen. Unioni on ilmoittanut Yhdysvalloista WTO:lle sääntöjen rikkomisesta ja valmistelee omia tullejaan amerikkalaisille tuotteille. Virallinen ehdotus esitettiin 7. huhtikuuta. Taustana on, että Trump otti käyttöön 20 prosentin tullit EU:n viennille sekä korotti maksuja teräkselle, alumiinille ja autoille. Vastauksena EU suunnittelee rangaistustulleja yhdysvaltalaisille tuotteille, kuten bourbonille, lihalle, jyville ja hammaslangalle - samalla kun neuvottelut avataan. "Suhteellista" vastareaktiota odotetaan huhtikuun puolivälistä alkaen.

johtopäätös

Tilanne on samanlainen kuin aikaisemmissa kauppakonflikteissa, mutta nyt enemmän toimijoita on pelikentällä. Kiinan vastaus on strategisempi, ja Thaimaan ja Vietnamin kaltaiset maat yrittävät navigoida suurvaltojen välillä ensin talouden kanssa. Samaan aikaan viennistä riippuvaiset teollisuudenalat maailmanlaajuisesti – Euroopasta Aasiaan ja jopa Yhdysvaltoihin – uhkaavat kärsiä kovasti, kun kauppavirrat häiriintyvät ja investointiilmapiiri heikkenee.

Tämän valossa voidaan kysyä, eikö olisi ollut viisaampaa yrittää ensin ratkaista kauppakysymykset Maailman kauppajärjestön puitteissa. WTO on olemassa nimenomaan hallitakseen riitoja ja estääkseen niitä laajenemasta laajoiksi kauppasodiksi. Nyt valittu polku sen sijaan uhkaa aiheuttaa pitkän aikavälin epävarmuutta, vakavia markkinalevottomuuksia ja laajoja vahinkoja maailmantaloudelle.

Källor: Reuters, Bloomberg, Financial Times, BBC, South China Morning Post, The Washington Post (huhtikuu 2025)

Relaterade artiklar


Teksti: Toimituskunta

Kuvan lisenssi: Valkoinen talo, Wikimedia, Alkuperäinen kuva

Thailand Info julkaisee uutisia ruotsiksi. Käännökset muille kielille tehdään automaattisesti nykyaikaisilla työkaluilla. Käännöksessä saattaa esiintyä pieniä virheitä. Tavoitteena on tuoda uutisemme laajemman yleisön saataville maailmanlaajuisesti. Löytyykö käännöksestä jotain, mikä näyttää väärältä? Ota yhteyttä osoitteessa ✉️ info@thailandinfo.se jotta voimme korjata sen.